KESKENMENOJEN TUTKIMUSTA SUOMESSA 1998-2016
Linnakari ym. (2019) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia keskenmenojen ilmaantuvuudessa ja sen hoitovaihtoehdoissa on tapahtunut sekä tutkia keskenmenon saaneiden naisten profiilia Suomessa vuosina 1998-2016. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen julkisissa sairaaloissa hoidettuja keskenmenoja kyseisinä vuosina.
MUUTOKSET KESKENMENOJEN ILMAANTUVUUDESSA
Keskenmenojen ilmaantuvuudesta todettiin niiden vähenevän merkittävästi ajan myötä. Tätä voi selittää esimerkiksi ultraäänitutkimusten kehittyminen. Keski-ikä keskenmenon aikaan oli 31 vuotta ja pysyi muuttumattomana tutkimusjakson aikana. Muuttumattomana pysyi myös tieto siitä, että naisten vanheneminen liittyi keskenmenon riskiin. Riski keskenmenoon yli 30-vuotiailla naisilla oli suurempi kuin nuoremmilla ja lisääntyi merkittävästi yli 40-vuotiailla naisilla. Keskenmenot olivat yleisempiä synnyttämättömillä naisilla.
Tutkimuksen mukaan synnytysten ja suunniteltujen raskauksien määrä on laskenut Suomessa vuoden 2010 jälkeen. Vapaaehtoisen lapsettomuuden on tutkittu lisääntyvän.
MUUTOKSET KESKENMENOJEN HOITOVAIHTOEHDOISSA
Tutkimuksen mukaan keskenmenon hoito on kehittynyt Suomessa merkittävästi viime vuosien aikana. Keskenmenojen hoito on yhä enemmän ei-kirurgista. Nykytiedon mukaan keskenmeno voi hoitua ilman toimenpiteitä. Varhaisilla viikoilla hoidoksi riittää todennäköisesti seuranta. Jos kohtu ei tyhjene itsestään, voi keskenmenon hoitaa lääkkeellisellä hoidolla tai leikkaussalissa kohdun mekaanisella tyhjennyksellä eli kohtuontelon kaavinnalla puudutuksessa tai yleisanestesiassa.
Aiemmin keskenmenoja hoidettiin kirurgisesti leikkauksilla. Leikkaus oli hallitseva hoitomuoto ennen vuotta 2002. Keskenmenojen hoidossa alettiin hyödyntämään enemmän lääkkeellistä ja seurannallista hoitoa, kun mifepristoni-lääke hyväksyttiin EU:ssa raskauden lääkkeelliseen keskeytykseen 2000-luvun alussa.
Vuonna 1998 57,7% keskenmenoista hoidettiin leikkaushoidolla, kun vuonna 2016 leikkaushoitoa sai vain 9,6% naisista. Lääkehoitoon pääseminen oli terveydenhuollossa nopeampaa ja lisäksi houkuttelevampaa, sillä naiset tiedostivat yleisanestesiassa hoidettavan leikkauksen riskit. Leikkauksen riskejä on esimerkiksi riski infektioon sekä riski myöhemmissä raskauksissa ennenaikaiseen synnytykseen. Lääkehoidon todettiin olevan myös leikkaushoitoa kustannustehokkaampaa, vähentäen leikkaussalien resurssien tarvetta ja siten terveydenhuollon kustannuksia.
KESKENMENOON LIITTYVIEN HOITOJEN KEHITTYMINEN
Etsiessä tietoa keskenmenoon liittyvistä hoidoista nykypäivänä, vastaan tulee kattavasti tietoa keskenmenon fyysisestä hoidosta. Myös kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin keskenmenojen ilmaantuvuutta ikänäkökulmasta sekä hoitovaihtoehtoja keskenmenon fyysiseen hoitoon liittyen.
Henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on merkittävässä roolissa keskenmenon kokeneen tai sitä jännittävän terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Haastavaan tilanteeseen tulee saada tukea lääketieteellisten hoitojen ohella. Siksi me Fertimentillä haluamme tarjota matalan kynnyksen tukea ja mentorointia. Keskenmeno ei ole kenenkään syytä, ajatukset tai eletty elämä eivät ole aiheuttaneet sitä. Sen sijaan keskenmenoon liittyviä ajatuksia tulee saada mahdollisuus käsitellä, jotta elämää voi elää. Sitä varten me olemme täällä, kuuntelemassa ajatuksiasi.
Tutustu tutkimukseen tarkemmin:
Linnakari, R., Helle, N., Mentula, M., Bloigu, A., Gissler, M., Heikinheimo, O. & Niinimäki, M. (2019). Trends in the incidence, rate and treatment of miscarriage – nationwide register – study in Finland, 1998-2016. Human Reproduction 34(11), p. 2120-2128. Saatavilla https://doi.org/10.1093/humrep/dez211
-Henna
