TAKANA TOISTUVAT KESKENMENOT, EDESSÄ UUSI RASKAUS. TUTKIMUS NAISTEN KOKEMUKSISTA.

Tutkimus toisvuvan keskenmenon kokeneiden naisten kokemuksista uuden raskauden alkuvaiheista

Bailey ym. (2019) tekemän brittiläisen tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää ja käsittää syvällisemmin toistuvan keskenmenon kokeneiden naisten kokemuksia uuden raskauden alkuvaiheista.

Tutkimuksen mukaan keskenmeno on määritelty raskauden päättymiseksi ennen kuin sikiö saavuttaa elinkelpoisuuden. Toistuvat keskenmenot voivat olla erittäin ahdistavia sekä fyysisesti että henkisesti. Toistuvan keskenmenon kokenut voi kokea ahdistuksen ja masennuksen tunnetta myös myöhemmissä raskauksissa aiempien keskenmenojen takia. Toistuvan keskenmenon kokeneet voivat kokea uuden raskauden alkuvaiheen haastavana ajanjaksona, koska ovat huolissaan keskenmenon kokemisesta uudelleen ja kokea lisääntynyttä ahdistusta ja huolta. Tuen tarve olisi tällä hetkellä merkittävä, mutta tutkimuksen mukaan naiset ja pariskunnat ovat jääneet ahdistuksensa kanssa yksin.

SEITSEMÄN KATEGORIAA

Tutkimuksessa kerätty aineisto jaettiin seitsemään eri kategoriaan toistuvia keskenmenoja kokeneiden naisten kokemuksiin pohjautuen:

1. Tunteiden myllerrys

Naiset kokivat lukuisia tunteita ja reaktioita, kuten huolta, ahdistusta, epävarmuutta ja pelkoa raskauden jatkumisesta. Naiset kokivat, että näitä tunteita ei päässyt pakoon eikä niitä pystynyt unohtamaan alkuraskauden aikana. Naiset kokivat lisäksi syyllisyyden tunnetta edellistä keskenmenoista syyttäen niistä itseään ja pohtien elämäntapavalintojaan edellisen raskauden aikana. Naiset kokivat myös kateutta kohdatessaan muita raskaana olevia toivoen voivansa olla siinä tilassa itse.

“Analysoit kaikkea mitä teet. Mitä enemmän tiedät mikä voi mennä pieleen, sitä enemmän pelkäät. Joskus olet onnellinen, joskus surullinen tai vihainen.”

2. Valmistautuminen pahimpaan

Naiset eivät antaneet itsensä olla innoissaan uudesta raskaudesta. Positiivisen raskaustestin tekeminen saattoi tuntua tunteiden vuoristorataan astumiselta herättäen ahdistusta, pelkoa ja negatiivisuutta. Naiset eivät myöskään halunneet jakaa uutista raskautumisestaan heti lähipiirilleen. Naiset suojelivat näin itseään valmistautuen pahimpaan lopputulokseen, uuteen keskenmenoon.

“Koin, että paras asia mitä voin tehdä itselleni itsesuojelun takia, on olla toivomatta parasta. Yritimme olla mieheni kanssa ajattelematta raskautta, sillä emme halunneet herättää toivoa.”

3. Henkilökohtaisten virstanpylväiden asettaminen

Tutkimuksessa haastatellut naiset kokivat erittäin tärkeänä henkilökohtaisten virstanpylväiden asettamisen selviytyäkseen odotusajan epävarmuuden aikana. Tämä tapahtui pilkkomalla raskausaika pienempiin aikapaloihin ajatellen ensimmäistä raskauskolmannesta yksittäisinä viikkoina tai jopa yksittäisinä päivinä kokonaisen ajanjakson sijaan. Virstanpylväitä uudessa raskaudessa olivat esimerkiksi keskenmenon ajankohta edellisessä raskaudessa, ultraäänitutkimukset tai vastaanotot kätilön kanssa alkuraskauden aikana.

“Elämme raskautta yhden päivän kerrallaan.”

4. Jatkuva valppaustila

Naiset tarkkailivat raskausoireitaan, kuten pahoinvointia, väsymystä ja rintojen arkuutta, erittäin tarkasti saadakseen varmuutta siitä, että raskaus oli edelleen käynnissä. Koska yksi keskenmenon varhaisista merkeistä voi olla verenvuodon alkaminen emättimestä, naiset saattoivat käydä wc:ssä toistuvasti tarkistamassa, ettei vuotoa ole alkanut. Voimakkaammat raskausoireet lisäsivät naisten varmuutta raskaudesta. Oireiden vaihtelu puolestaan aiheutti epävarmuutta ja henkistä kärsimystä.

“Seurasin raskausoireitani jatkuvasti ja kyseenalaistin jokaisen pienenkin tuntemuksen. Ovatko tissit kipeät, käynkö vessassa aiempaa enemmän vai olenko vain juonut enemmän. Käytin myös rahaa raskaustesteihin tehden niitä melkein päivittäin.”

5. Sosiaalinen eristäytyminen

Monet naiset kuvasivat olonsa yksinäiseksi ja eristäytyneeksi alkuraskauden odotuksen aikana, sillä eivät halunneet kertoa uudesta raskaudestaan läheisilleen edellisten keskenmenojen jälkeen. Sen sijaan naiset kaipasivat vertaistukea ja saattoivat vetäytyä sosiaalisen median pariin. Eristäytyminen ja kotona oleminen sai naiset tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja he ajattelivat sen vähentävän keskenmenon riskiä.

“Estin sosiaalisessa mediassa ihmisiä, jotka lisäsivät ultraäänikuvia raskaudestaan. En halunnut puhua kenellekään, en halunnut kohdata ketään.”

6. Käytännöllisten lähestymistapojen omaksuminen

Naiset käyttivät erilaisia käytännöllisiä lähestymistapoja hallitakseen odotusajan stressiä ja epävarmuutta. Lähestymistavat auttoivat naisia kokemaan kontrollin tunnetta tilanteessa, johon he eivät voineet vaikuttaa. Tällaisia lähestymistapoja olivat esimerkiksi erilaiset häiriötekijät ja itsensä kiireisenä pitäminen. Työnteko oli yksi yleisimmistä häiriötekijöistä. Lisäksi naiset käyttivät välttelyä eli eivät antaneet itsensä ajatella raskauttaan. Naiset myös muuttivat elintapojaan poistaen tekijöitä, jotka voisivat heidän mielestään olla riski raskaudelle. He esimerkiksi vähensivät raskasta harjoittelua ja paransivat ravintoaineiden saantiaan.

“En voinut jäädä potemaan itsesääliä vaan lähdin etsimään häiriötekijöitä esimerkiksi tekemällä paljon töitä.”

7. Ammattiavun tarve

Naiset kuvailivat saamaansa ammattiapua sekä apua, jota olisivat kaivanneet. Tuen tason tarjonta vaihteli, mutta oli naisten mielestä usein puutteellista. Varsinkin empaattisen kohtaamisen puute koettiin merkittävänä. Naiset olisivat kaivanneet empaattista, herkkää ja ymmärtäväistä lähestymistä tilanteeseensa. Naiset arvostivat mahdollisuutta jakaa huolensa. Empaattisen tuen saaminen vaikutti positiivisesti heidän emotionaaliseen hyvinvointiin.

“Kaipasin käsitystä siitä, mitä uusi raskaus tarkoittaa naiselle, joka on käynyt läpi kaikki menetetyt raskaudet.”

TOIVOA PARASTA, ODOTTAA PAHINTA

Tutkimuksen mukaan toistuvien keskenmenojen kokemisen jälkeen uuden raskauden aika oli naisille taistelua, toivoa ja epätoivoa, liiallista valppautta ja henkistä valmistautumista uuteen keskenmenoon. Naiset toivoivat parasta, mutta odottivat pahinta. Odotusaika tuntui hallitsemattomalta ja arvaamattomalta. Naiset loivat itselleen selviytymisstrategioita, kuten tunteiden hallitsemiskeinoja. Tutkimuksen mukaan joillekin toistuvia keskenmenoja kokeneille naisille uudesta keskenmenosta selviäminen oli helpompaa, kuin odotusajan epävarmuus.

TUEN TARPEEN MERKITYS

Tutkimuksen mukaan uuden raskauden odotusaika keskenmenon jälkeen on aikaa, jolloin odottajat tarvitsevat todennäköisesti henkistä tukea. Tutkimuksen mukaan olisi tärkeä panostaa tehokkaisiin ja asianmukaisiin tapoihin, joilla asiantuntijat voivat vastata toistuvia keskenmenoja kokeneen odottajan tuen tarpeeseen. Asiantuntijoilta kaivataan tiiviimpien lääketieteellisten seurantojen lisäksi emotionaalista ja empaattista tukea. Myötätunto, empatia ja ymmärrys tukivat odottajan hyvinvointia epävarmana aikana. Tuki uuden raskauden alkuvaiheessa edellisen keskenmenon jälkeen oli koettu merkittäväksi.

Fertiment tarjoaa mentorointia, jonka tarkoituksena on antaa matalan kynnyksen tukea haastavaan tilanteeseen keskenmenon kokeneille tai sitä jännittäville. Mentoroinnin tarkoituksena on tukea ja kuunnella sinua sekä huolenaiheitasi. Toimimme Fertimentillä ensisijaisesti empaattisina ja ymmärtävinä kuuntelijoina. Tutkimus nostattaa esille tarpeen empaattisesta ja emotionaalisesta tuesta, jota me Fertimentillä tarjoamme. Me haluamme kuulla, mitä sinulle kuuluu.

Tutustu tutkimukseen tarkemmin: 

Bailey, S., Boivin, J., Cheong, Y., Kitson-Reynolds, E., Bailey, C. & Macklon, N. (2019). Hope for the best… but expect the worst: a qualitative study to explore how women with recurrent miscarriage experience the early waiting period of a new pregnancy. BMJ Open 2019:9. Saatavilla https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/9/5/e029354.full.pdf

– Henna