MIESTEN ÄÄNI EDUSTETTUNA TUTKIMUKSESSA
Due ym (2017) tutkimuksessa “The impact of pregnancy loss on men’s health and wellbeing” on tutkittu keskenmenon vaikutuksia miesten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena lähteistä, jotka keskittyivät raskauden menettämiseen ja joissa miesten ääni oli ensisijaisesti edustettuina.
Keskenmeno vaikutti tutkimuksen mukaan miesten terveyteen esimerkiksi aiheuttamalla surua, ahdistusta, masennusta, turhautuneisuutta ja avuttomuutta. Miehet kokivat myös syvää menetyksen tunnetta toiveistaan ja unelmistaan. Osa miehistä koki myös taipumusta turvautua asian välttämiseksi johonkin välttämis- tai selviämiskäyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön. Asian vältteleminen näkyi myös pitämällä kiirettä ja luomalla häiriötekijöitä tunteiden hallitsemiseksi, esimerkiksi työhön uppoutumisella. Tällainen välttämis- ja selviämiskäyttäytyminen voi kuitenkin pahentaa menetyksen kokemusta ja johtaa esimerkiksi pitkittyneeseen suruun.
Tutkimuksen mukaan miehet kokivat, että heidän tuli ottaa ensisijaisesti tukijarooli ja pysyä vahvana naispuoliselle kumppanilleen oman terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Tämä saattoi estää miehiä tunnistamasta omaa menetystään. Naisten kipu keskenmenoon liittyen oli helposti näkyvämpää, kun menetyksen tunnistaminen oli heille selkeämpää. Miehet saattoivat epäröidä tunteidensa paljastamista, minkä takia heidän oli vaikeampi saada tukea. Surupisteytyksessä miehet kokivat surua yhtä voimakkaasti kuin naiset. Aktiivisessa surussa naiset saivat enemmän surupisteitä kuin miehet, sillä miehillä oli taipumusta yrittää tukahduttaa surun ulkoisia merkkejä.
Seurauksena siitä, että miehet osasivat hillitä tunteitaan, miesten odotettiin olevan kykeneväisiä lohduttamaan naispuolista kumppaniaan ja hallitsevan tilannetta. Sisäisesti miehet kokivat kuitenkin edelleen stressin ja haavoittuvaisuuden tunteita. Miehet kokivat olevansa parempia tukemaan naispuolista kumppaniaan käytännön asioiden hoitamisen kautta eivätkä kokeneet pystyvänsä aina vastaamaan emotionaalisella tuella.
Tutkimukset osoittivat, että raskauden menettäminen voi johtaa identiteetin menettämiseen vaikuttaen miesten ajatukseen omasta identiteetistään. Miehet olivat raskausaikana saattaneet sitoutua henkisesti ajatukseen isänä olemisesta. Kun ajatus isyyteen siirtymisestä päättyi keskenmenon myötä, miehet saattoivat pohtia olivatko enää oikeutettuja “isän” arvoon keskenmenon jälkeen, sillä keskenmenon koettiin uhkaavan isäksi tulemista.
Yleinen tiedon puute miesten terveydestä ja hyvinvoinnista keskenmenon hetkellä aiheutti sen, että miehet eivät saaneet huomiota tai kokivat itsensä syrjäytyneiksi, avuttomiksi ja yksinäisiksi. Tutkimuksia naisten terveydestä ja hyvinvoinnista keskenmenoihin liittyen on tehty paljon enemmän. Tutkimus kannustaa empiirisen tutkimuksen jatkamiseen aiheen tiimoilta sekä tutkimustyön käynnistämistä esimerkiksi homo- tai transsukupuolisten henkilöiden kokemaan keskenmenoon liittyen.
MIESTEN SURUA PITÄISI KUULLA ENEMMÄN
Keskenmeno on vanhemmille hyvin tunteellinen ja henkilökohtainen kokemus. Tutkimus nostaa mielestäni esiin tärkeän näkökulman keskenmenon vaikutuksista miesten terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteiskunnassa saatetaan odottaa miesten pysyvän vahvoina ja naisten puolestaan ilmaisevan tunteensa. Jokaisen tulisi kuitenkin saada mahdollisuus käsitellä surua täysin omalla tavallaan. Keskenmeno on yhtä syvä suru sukupuolesta riippumatta ja myös miehiltä tulee kysyä, miten he jaksavat. Myös miesten surua pitäisi kuulla enemmän. Kuten tutkimuksessakin todetaan, omasta mielestäni aihe kaipaa lisää empiiristä tutkimusta aiheesta.
Meillä Fertimentillä ajan voi varata itselleen sukupuolesta riippumatta ja keskusteluun voi tulla yhdessä pariskuntana. Haluamme tietää, mitä miehillekin kuuluu. Ethän jää surun kanssa yksin. Olemme täällä kaikkia varten!
Tutustu tutkimukseen tarkemmin:
Due, C., Chiarolli, S. & Riggs, D. (2017). The impact of pregnancy loss on men’s health and wellbeing: a systematic review. BMC pregnancy and childbirth 17(380). Saatavilla https://doi.org/10.1186/s12884-017-1560-9
- Henna
